2022 AVATTU MOTOPARKISSA
Kirjoitettu: 05.06.2022
Kulunut kevät ei ole tehnyt tämän kauden avaamista kauhean helpoksi. Kelit olivat pitkälle toukokuuhun asti niin viileät, että harjoittelemaan pääsin ensimmäisen kerran vasta viikko ennen ensimmäisiä kisoja. Ja tämäkin harjoitusvuoro oli tosi lyhyt, joten kierroksia ei tullut alle vielä juuri mitään. Tietysti normaalitilanteessa tämä nyt ei olisi niin paljon haitannutkaan, mikäli edellinen kausi olisi päättynyt suunnitelmien mukaan. Laskeskelin että ajotaukoa kerkesi tullä tällä kertaa lähes 10 kuukautta, joten nyt jos koskaan niitä harjoituspäiviä olisi tarvittu. Talven aikana pyörää tuli käytyä perusteellisemmin läpi, vähän senkin vuoksi, että viime kaudella vaivannut tekniikkaongelma oli edelleen mielen päällä ja tälle ei vielä tähänkään päivään mennessä ole varmaa selitystä löytynyt. Tein asian eteen kuitenkin kaiken mikä oli tehtävissä, ja toki olihan minulla toiveena että nyt tänä keväänä voisin hyvillä mielin jatkaa ajamista ilman että fokus olisi koko ajan siinä. Tuon muutaman tunnin harjoitusvuoron aikana ajaminen tuntui kuitenkin hyvältä, en katsonut ollenkaan kierrosaikoja vaan yritin löytää vaan hyvän fiiliksen ajamiseen.
Kilpailuiden harjoituksissa Motoparkissa viime viikonlopulla sain kuitenkin huomata että olin normaalia kauempana minulle tyypillisestä treenikyydistä. Jotenkin oli vaikea saada hyvä luotto pyörään ja omaan tekemiseen. Asiaa ei toki parantanut se, että aloin murehtimaan kadonnutta vauhtia - ja noidankehä olikin valmis. Lauantain aika-ajossa huomasin, että takaiskari ei toimi ihan normaalisti, ja varikolla totesimme iskarin vaimennuspuolen toimivan puutteellisesti. Onnekseni meillä oli mukana varaiskari ja saimme tämän alle kilpailuun. Aika-ajon sijoitukseni oli 7:s, olin edelleen todella paljon perässä viime vuoden kyydistäni tällä radalla. Kilpailussa tein parhaani minkä nyt tähän kohtaan kykenin, ja se riitti sijaan 7.
Sunnuntain warm upissa puolestaan shifteri ei toiminut lainkaan, ja tämä hankaloitti vähän ajamista. Lisäksi tästäkin koitui hieman mekaanikoille päänvaivaa kun aikaa oli enää vähän ennen seuraavaa kisastarttia. Saimme shifterin onneksi pelaamaan ja iltapäivällä ajettu toinen lähtö ajettiin sateella. Tässä kohtaa sadekelin kisa oli kuin kruunaus koko viikonlopulle, olen ollut viime vuosina aika heikko sadekelillä - silloinkin kun kuivalla kelillä kyyti on riittänyt kärkeen. Nyt kun tatsi ja luotto oli muutenkin kateissa, oli minun vaikea suhtautua kisaan kovin optimistisesti. Ajoin kuitenkin maaliin saakka, ja yritin keskittyä löytämään tuntumaa sadekelin ajamiseen. Ongelma tässä vaan tuppaa olemaan monesti siinä, että kun sadekelin renkailla ajaa liian varovasti, ei niissä pysy lämpö päällä ja silloin ne eivät toimikaan niinkuin ne parhaimmillaan toimisivat.
Osasin toki odottaa, että avausviikonloppu ei tule olemaan helppo, ja en sinänsä odottanut liikoja. Mutta pakko myöntää, että en ollut ihan tälläiseen silti varautunut. Viime vuosina ajaminen ja itseluottamus on ollut tosi hyvällä mallilla, ja edes viime kaudella kiusanneet murheet pyörän kanssa ei sinänsä sitä horjuttaneet. Valitettavasti kuitenkin näköjään jonkunlainen raja tuli nyt vähän vastaan, ja nyt vaan täytyy alkaa kasailemaan pakettia uudelleen. Tapana ei ole luovuttaa, vaikka kieltämättä tuntuihan se kuin kohtalon ivalta, että tämäkin kausi alkoi tekniikkamurheilla, kun viikonloppuna hajosivat tuo iskari ja shifteri.
Pahoittelut mikäli tämä kirjoitus on kovin negatiivisen oloinen, uskokaa tai älkää niin teen kyllä kovasti töitä pysyäkseni positiivisilla mielin. Ja kaiken keskellä oikeasti on hyvä muistaa, miten etuoikeutettu sitä kuitenkin on kun saa tälläistä ylipäänsä tehdä. En silti vaihtaisi päivääkään pois :D
Kiitos tiimille, joka teki taas kovasti hommia koko viikonlopun. Kiitos myös mukana oleville tukijoilleni!
Kuva: Juha Harju
Jasmin
